Erityisesti kuntoutuslääkäreistä ja logopedeistä on huutava pula Boråsissa.
Tarpeista riippuen ollaan yhteydessä useampaan henkilöön henkilökunnasta.
Suuri osa kuntoutusajasta menee mm. asioiden yhteensovittamiseen sairaskassan (Ruotsissa Försäkringskassa) ja muiden viranomaisten kanssa, kuten koulun ja lasten päivähoidon.
Valitettavasti paljon kuntoutuslääkäreiden aikaa kuluu erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen, todellakin satakunta todistusta ja lausuntoa vuodessa!
Sitä voisi luulla, että siihen menee vain pari minuttia, mutta jokainen lausuntohan on kirjoitettava kuvaamaan juuri kyseisen yksilön erityistarpeita.
..... Tämän yleisinformaation jälkeen oli jonkinverran myöhästyneen kahvitauon aika ........
Kun olimme kylläisiä ja tyytyväisiä,
Codmanin (Hakim, Medos suntit)
edustaja Merja Parkkinen astui remmiin.
Hän näytti kuvia suntin rakenteesta ja miten se toimii.
Saimme myös mahdollisuuden katsoa lähemmin ja tunnustella
joitakin suntteja.
Ne ovat tosiasiassa paljon pienempiä kuin luulisi…
Suntteja on valmistettu 50-luvulta asti ja ne keksi muuan insinööri.
Niiden laatu on parantunut ajan myötä, esimerkiksi
virtauksen säätöön käytetään nykyään rubiinia.
Suntteja valmistavat kellosepät, sillä ne ovat täsmäkojeita.
Aluksi testattiin koko joukko eri paikkoja, minne johtaa suntattu neste,
mutta on todettu, että avoin vatsaontelo on paras paikka,
koska nesteen on imeydyttävä kehoon parhaalla mahdollisella tavalla.
On suntteja, jotka avautuvat aina samalla paineella (10, 40, 70, 100 tai
130 mm/H2O) ja sellaisia, joissa avautumispainetta voi muuttaa.
Paineen säätöä voi muuttaa jälkivoinnista riippuen ilman leikkausta.
Koska valkuaisaineet voivat tukkia venttiilin, nyt on kehitetty
tehokkaampi laite, jotta säätöä voidaan tarkistaa helpommin,
kuin myös että painetta voi joustavammin sopeuttaa yksilölliseen tarpeeseen.
Suntteja pyritään jatkotutkimuksilla kehittämään yhä "vahingoittumattomammiksi",
esimerkiksi suntti-infektioiden välttämiseksi on kehitetty katetri (johtoputki),
johon on imeytetty antibioottia.
On olemassa sunttijärjestelmiä, joissa kaikki on kiinnitetty yhteen niin, ettei
esimerkiksi sunttikatkosriskiä ole, mutta jos suntti täytyy vaihtaa,
on kaikki osat vaihdettava.
On myös olemassa järjestelmiä, joissa erilliset osat on kytketty toisiinsa liittimillä
Joskus suntti on kytketty yhteen Rickhamin säiliön kanssa, jonka voi tuntea
kuulana juuri siinä, mistä katetri menee sisään aivokammioihin.
Sen etu on se, että jos suntti reistailee tai esimerkiksi infektiota epäillään,
niin sekä paineen mittaaminen että näytteen ottaminen onnistuu sitä kautta.
Haittapuoli on juuri siinä, että näiden osien yhteenliitos voi murtua.
Sairaalan (Ruotsissa) tulee antaa potilaskortti, jossa on tietoa suntista.
Jos sattuu joutumaan onnettomuuteen tai on välttämätöntä käydä toisessa sairaalassa, niin
tarvitsee vain kertoa mikä suntti potilaalla on ja mille avauspaineelle se on säädetty.
Sairaalan (Ruotsissa) tulisi myös jakaa pientä esitettä Min shunt och jag (Sunttini ja minä),
joka sisältää yleistä informaatiota hydrokefaluksesta.
Kaikki isot neurokirurgiset klinikat ovat myös saaneet nallen, jolla on suntti, jotta
lapsille (ja vanhemmille) voidaan näyttää mikä suntti on, missä se sijaitsee ja miten se toimii
Hydrocefalus–sana tulee kreikankielestä:
hydro = vesi, cefalus = pää(kallo).
Aivokammioissa muodostuu nestettä (likvor = aivoselkäydinneste)
Vauvaikäinen tuottaa n. 0,5 l / vrk, aikuinen 1,5 litraa / vrk.
Tämä neste tulee tavallisesti ulos kammioista ja imeytyy kehoon.
Kun sitä ei tapahdu erinäisistä syistä, syntyy hydrokefalus.
Hydrokefalukseen sairastuu noin yksi lapsi 1000:sta elävänä syntyneestä.
1/3:lla on myös selkäydinkohju.
Hydrokefaluksen aiheuttavat syyt vaihtelevat, esim. monilla ennenaikaisesti syntyneillä
on aivoverenvuoto, joka puolestaan voi johtaa hydrokefalukseen.
